Viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi tutkimustuloksen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä tarvitsemme Suomeen runsaat 150 000 uutta työntekijää, jotta työmarkkinoilta poistuva työvoima saataisiin korvattua. Ministeriön mukaan työvoimavaje johtuu siitä, että työmarkkinoilta jää eläkkeelle tällä hetkellä vuosittain noin 80 000 henkilöä. Heikoimmilla maantieteellisillä alueilla tilanne on se, että työuraansa aloittavien määrä on vain kolmannes eläkkeelle siirtyvien määrästä.
Miten työvoimapulaan tulisi varautua?
Mitkä ovat Suomen vaihtoehdot selvitä työvoimapulasta? Yksi vaihtoehto on nostaa työllisyysastetta merkittävästi nykyiseen tilanteeseen nähden. Haasteena on se, että työelämän ulkopuolella olevat tahot - kuten työttömät, maahanmuuttajat, nuoret - pitäisi kyetä työllistämään tehokkaammin. Paljon on puhuttu myös työurien pidentämisestä, jonka avulla työllisyysastetta saataisiin nostettua. Kolmantena vaihtoehtona yleisessä keskustelussa on ollut esillä työperäinen maahanmuutto, jolla voimme saada kohdennetusti Suomeen osaajia niille aloille, joissa tekijöistä on pulaa.
Joustava työllistämisen merkitys ja henkilöstöpalvelualan rooli
Kaikki edellä mainitut vaihtoehdot ovat sellaisia, joita tarvitsemme Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on jatkossakin houkutteleva maa asua ja elää. Työnteon tulee olla myös kannattavaa ja mielekästä eri elämäntilanteissa. Erityisen tärkeää on se, että lainsäädäntömme jatkossakin mahdollistaa joustavan työllistämisen erilaiset muodot. Henkilöstöpalveluala on keskeisessä roolissa, kun tarkastellaan erityisesti nuorten työllistämistä Suomessa. Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) mukaan ala mahdollistaa työnteon vuosittain yli 100 000 ihmiselle ja henkilötyövuosiksi muutettuna alan kautta rakentuu reilut 30 000 henkilövuotta.
Kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla
Paljon on puhuttu myös Suomen kilpailukyvystä. Osaava työvoima on yksi merkittävä kilpailukykyyn vaikuttava osatekijä. Viime vuosina on myös paljon keskusteltu kohtaanto-ongelmasta eli kohtaavatko työntekijät ja avoimet tehtävät toisensa. Olemme Baronassa havainneet tämän ongelman jo vuosia sitten eri toimialoilla ja eri maantieteellisillä alueilla. Olemme määrätietoisesti kehittäneet liiketoimintaosaamistamme siten, että kykenisimme palvelemaan asiakkaitamme ja työnhakijoitamme siten, että kohtaanto-ongelma poistuisi tai ainakin merkittävästi lievenisi. Baronassa osaavan työvoiman työllistäminen, liikuttaminen ja kouluttaminen on osa meidän arkipäivän työtämme. Olen itse saanut olla pian 10 vuotta mukana rakentamamassa Baronaa yhdessä eri sidosryhmiemme kanssa. Henkilökohtaisesti olen kuluneiden vuosien aikana havainnut, että työmarkkinoiden muutokset ovat entistä nopeampia ja samaan aikaan sekä yksilöiden odotukset että työn merkitys on muuttunut paljon.
Tulevaisuudesta
Olen vakuuttunut siitä, että Suomen menestys tulevaisuudessa edellyttää joustavampia ja yhä monimuotoisempia työllistämisen keinoja. Haluamme olla Barona-konsernina, yhdessä eri sidosryhmiemme kanssa, turvaamassa Suomen kilpailukykyä ja valoisaa tulevaisuutta. Suomalaisten työllisyyden ja työmarkkinoiden toimivuuden takaa osaltaan henkilöstöpalvelualan toimintaedellytysten turvaaminen.
Takaisin artikkelilistaan