”Suomi tarvitsee vuoteen 2020 mennessä 150 000 uutta työntekijää, jotta työmarkkinoilta lähivuosina poistuva työvoima saataisiin korvattua”, kirjoitettiin Helsingin Sanomissa 1.2.2012. Artikkelia täydennettiin seuraavasti: ”nykyisten työpaikkojen täyttämiseen riittäisi periaatteessa työllisyysasteen nostaminen neljällä prosenttiyksiköllä nykyisestä 68 prosentista 72 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (tem) tuore tutkimus”.
Muutos kohdistuu samalla johtajatason rekrytointeihin, joihin on nähtävissä muutosta etenkin johtamisen sisällössä. Nousevana teemana johtajuudessa on muutos ihmisiin painottuvaksi. Samalla on todettava, että sana muutosjohtaja on yleistynyt profiilikuvauksissa. Tämä mielestäni puoltaa sitä hyvin tervetullutta kehityssuuntaa markkinassa, minkä Team Finland –työryhmä totesi Koneen Matti Alahuhdan johtamana. Työryhmä kiinnitti huomiota siihen, että Suomi hoitaa taloudellisia ulkosuhteitaan hajanaisesti ja lyhytjänteisesti. Strategista ohjausta painottaen he ehdottivat ratkaisuksi Team Finland –verkostomallia, jossa olemassa olevat toimijat tuodaan yhteisen ohjauksen piiriin sekä kotimaassa että ulkomailla. Työryhmän linjaus on heijastaa hyvin myös kehitystä, jossa valtioiden ja markkinoiden välillä olevat raja-aidat madaltuvat sekä globalisaatio ja monikulttuurisuus lisääntyvät edelleen. Yritysten kansainvälistyminen tarkoittaa arvon syntymistä ympäri maailmaa. Johtajaprofiilia ajatellen kiinnostus kansainväliselle kokemukselle tulee lisääntymään.
Näkemykseni lähitulevaisuuden johtajaprofiilin muutoksista voisi kiteyttää seuraavasti: nyt haetaan muutoksessa pärjäävää ja joustavan mielen omaavaa osaajaa, joka toimii ihmisten kautta ja avulla - toimintaympäristön nopea muutos painottaa kykyä ymmärtää koko toimintaympäristönarvioinnin merkitys strategiaan - vaihtuvat yhteenliittymät korostavat johtajan kykyä verkostoitumiseen myös oman työyhteisön ulkopuolella. On hyvä pitää mielessä, että johtotason tehtäviin kohdistuu, kiitos median ja sosiaalisen median, lisää paineita. Toimintaa arvioidaan julkisesti, joka parhaimmassa tapauksessa kehittää yritystä eteenpäin. Monimutkaistuvassa ympäristössä on olennaista, että johtajalla on selkeä käsitys asioiden tärkeysjärjestyksestä; kyky tarttua näin määräytyviin tärkeisiin asioihin, muiden mukaan saaminen ja tuloksiin pääseminen on entistäkin tärkeämpää.
Nykymaailmassa johtajaksi ryhtyminen vaatii rohkeutta, omistautumista ja ennen kaikkea paksunahkaisuutta. Toivotan tervetulleeksi keskustelun siitä, miten varmistamme jatkossa kiinnostuksen johtajatason positioihin. Tulevaisuudessa koemme enenevissä määrin henkisiä taisteluita, joissa vapaa-aika/perhe/kaverit arvotetaan suhteessa rahaan/asemaan.
Takaisin artikkelilistaan